Feelix-hankkeessa projektipäällikkönä toiminut Kaarina Latostenmaa kirjoittaa Satakunnan Kansassa kokemuksia Feelix-ryhmätoiminnasta (SK, Lukijalta/Yliö, 28.2.2022). Lue artikkeli alta tai tästä linkistä.
Kolmivuotisen Feelix-hankkeen päämäärä on ollut luoda yhteiskunnallista tasa-arvoisuutta heille, jotka ovat kohdanneet vaikeuksia tai hidasteita johtuen esimerkiksi terveyspulmista tai oppimisvaikeuksista.
Euroopan sosiaalirahaston rahoittama, Samkin hallinnoima hanke lähti huomiosta, että nuoret tarvitsevat erityisen ajan ja paikan keskinäiseen vuorovaikutukseen. Uudenlainen Feelix-ryhmätoiminnan malli on nyt valmis. Sen kehittämisessä mukana ovat olleet pilotointiin osallistuneet nuoret sekä kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita.
Kun huomaa, että muut painivat saman tyyppisten vaikeuksien parissa, tuloksena on huojennus ja rohkaistuminen tulevaan. Myös ilo viriää.
Tavoitteellinen toiminta ei yleensä mahdollista nuorille riittävää tilaa puhua keskenään mielen päällä olevista asioista. Monesti keskustelu myös kiertää aikuisen kautta ja ehdoilla. Myöskään tauoilla ei yleensä päästä syvemmälle keskusteluissa. Vertaisuudelle tarvitaan oma hetkensä.
Ryhmissä on myös samanikäistä seuraa. Tämä on merkityksellistä, sillä yksinäisyys ovat erityisesti korona-aikana lisääntynyt. Ohjaaja on vertaistuen mahdollistaja. Usein ollaan myös osa ajasta hauskan tekemisen äärellä tai tutustutaan uusiin asioihin. Feelix-ryhmissä on jatkuvuutta, joka kantaa muutoksissa.
Ryhmissä ei ole tarkoitus opettaa tai puhua ulkopuolelta tulevista tavoitteista. Feelixin avoin ajattelu vie kohti nuoren omia päämääriä luontevasti. Feelix-ryhmien ohjaaminen alkaa tämän sisäistämisestä. Tukea tähän ja vertaisryhmien ohjaukseen löytyy kotisivuilta www.feelix.fi.
Miten ryhmät sitten sopivat tuloskeskeiseen, paineiseen maailmaan? Vastaus on, että niitä todella tarvitaan. Ne rentouttavat ja kannustavat. Feelixin nuorten elämään tuoma väljyys ja kaverit auttavat siinä, että myös tärkeällä yksilöohjauksella ja teemaosuuksilla on paremmat mahdollisuudet onnistua.
Feelix-ryhmiä pilotoitiin 14. Osallistujien pääviesti on, että ryhmä on tärkeä ja hyödyllinen.
Feelix-ohjaajan kirja ilmestyy kaikille avoimeen 10.3.2022 tilaisuuteen. Ohjaajaverkoston kanssa jatkuu työ sen puolesta, että jatkossakin nuoret saavat sitä vaikuttavinta eli vertaisten vahvistusta elämäänsä.
Kaarina Latostenmaa
Kirjoittaja on toiminut Satakunnan ammattikorkeakoulussa tutkijana ja Feelix-hankkeen projektipäällikkönä 20.2.2022 saakka. Sen jälkeen hän on aloittanut Porin ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtajana.