Tulevaisuuden työelämä askarruttaa monia nuoria. Työ virtualisoituu ja edellyttää yhä enemmän muutosjoustavuutta. Alussa ei ole vielä rutiineja ja voi tuntea olevansa ihan pihalla. Lisäksi työn uudet muodot, kuten työn sirpaleisuus, alustojen ja henkilöstöpalveluyritysten hyödyntäminen sekä kevytyrittäjyys, voivat tuntua monesta vierailta.
Nuoret odottavat työelämältä joustavuutta harrastusten, opiskelujen ja työn yhteensovittaseksi. Lisäksi he odottavat vakautta, turvallisuutta ja hyviä työkavereita. Epävarmuus omista valmiuksista ja suunnitelmista varjostaa kuitenkin nuorten tulevaisuudenuskoa. Hyvä itsetunto ja minäpystyvyys tukee intoa työelämää kohtaan samalla vähentäen pelkoa työelämään siirtymiseen.
Työelämän tulevaisuus ajoittuu yhä enenemässä määriin lyhyisiin työpätkiin useiden työtä tarjoavien tahojen kanssa. Megatrendit muokkaavat työtä ja työn tekemisen tapoja, mutta toisaalta työelämä itsessään on keskeinen muutosvoima reilun, kestävän ja innostavan tulevaisuuden rakentamisessa. Verkostomainen toimintatapa on monilla aloilla arkipäivää: verkostojen avulla opitaan toisilta, tehdään yhteistyötä jonkin yhteisen tavoitteen eteen ja selvitään alati muuttuvassa maailmassa.
Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) mukaan työn ja työelämän tulevaisuuksista, on huomioitava kolme näkökulmaa:
1) Työelämän monipuolisuus: ei ole olemassa yhtä työn tulevaisuutta – hoivatyön ja muun ihmisten fyysiseen kohtaamiseen perustuvan työn tulevaisuus voi olla hyvin toisenlainen kuin vaikka paikkariippumattoman asiantuntijatyön.
2) Vaihtoehdottomuus: helposti ajatellaan tulevaisuuden työtä nykyisen kaltaisen työn jatkumona eikä pystytä kuvittelemaan aivan toisenlaisia vaihtoehtoja tai tunnistamaan ja haastamaan tehtyjä oletuksia taikka niitä valintojen paikkoja, jotka muovaavat työelämän tulevaisuutta. Mikä kaikki mielletään työksi nyt ja tulevaisuudessa, tarkoittaako työ esimerkiksi vain palkkatyötä?
3) Muutosten moninaisuus: työn ja työelämän tulevaisuuksia voidaan tarkastella esimerkiksi työn sisältöjen, rakenteiden ja toimeentulon kautta, mutta myös osaamisen, johtamisen ja kulttuurin kautta. Tämän takia keskustelu työstä ja työelämästä helposti pirstoutuu ja siiloutuu.
Vakituisuus, määräaikaisuus, osa-aikaisuus, vuokratyö, oppisopimus ja itsensä työllistäminen
Tämän päivän todellisuutta työmarkkinoilla on yksilön työmarkkina-aseman epävarmuus, joka heijastuu koko elinkaareen. Kuukausipalkat ovat vaihtumassa tuloskeskeisiin tai osaamiseen perustuviin palkkauksiin. Myös vakituiset työsuhteet ovat muuttumassa erilaisiin verkostoihin, projekteihin, epätyypillisiin työsuhteisiin sekä katkonaiseen työuraan. Tämä kaikki katkonaisuus siirtää työmarkkinoiden riskejä työnantajilta yksittäisten henkilöiden harteille. Näin ollen epävarmuudesta on tulossa yksilön arkea, jota on opeteltava sietämään.
Työtä voidaan tehdä erilaisissa työsuhteissa: vakituisesti, kokoaikaisesti, määräaikaisesti ja osa-aikaisesti. Näiden rinnalle on tullut ja enenemässä määrin tulossa myös muunlaisia työsuhdemalleja. Vakituinen ja kokoaikainen työ on vielä toistaiseksi yleisin työsuhteen muoto mutta vakituinen työsuhde on väistyvä työsuhdemuoto. Vakituinen eli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy yleensä irtisanomiseen joko työntekijän tai työnantajan aloitteesta. Työnantaja tarvitsee irtisanomiseen asiallisen ja painavan syyn, kun taas työntekijä voi irtisanoutua ilman perustetta.
Työsopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi, jolloin työsuhde päättyy ennalta määrättynä ajankohtana. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä lähtökohtaisesti vain perustellusta syystä. Työsopimukseen pitää kirjata määräaikaisuuden peruste ja päättymisaika tai arvio siitä. Määräaikaista työsopimusta ei kumpikaan osapuoli voi lähtökohtaisesti päättää ennen määräajan päättymistä. Määräaikaiseen työsopimukseen voidaan kuitenkin sopia irtisanomisehto. Silloin irtisanominen on mahdollista samoin perustein kuin vakituisessakin työsuhteessa. Määräaikainen työsopimus voidaan purkaaheti, samoin kuin vakituinenkin työsopimus. Purkaminen edellyttää olennaista sopimusrikkomusta. Määräaikaisista työntekijöistä suurin osa on naisia. Työnkuvat koostuvat määräaikaisissa työsuhteissa yleensä projekteista, tilapäisen työvoiman tarpeesta, sijaisuuksista, työharjoiteluista tai koeajoista.
Kokoaikainen työsuhde tarkoittaa tavallisesti viittä työpäivää ja 37,5 tai 40 viikkotyötuntia. Työsopimuksessa voidaan sopia, että työtä tehdään vain osan päivää tai viikkoa. Osa-aikaisella työllä tarkoitetaan tällöin työtä, jota tehdään alalle sovittua enimmäistyöaikaa vähemmän. Palkka maksetaan osa-aikaisessa työsuhteessa yleensä suhteessa työaikaan. Toisinaan palkanmaksun peruste on tuntimääräinen. Työsopimuslaissa ei ole määritelty osa-aikaiselle työlle tiukkoja tuntirajoituksia. Osa-aikaista työtä tehdään paljon tukku- ja vähittäiskaupoissa, majoitus- ja ravintola-alalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Osa-aikaisista työntekijöistä suurin osa on yleensä nuoria tai opiskelijoita.
Moneen tutkintoon sisältyy vähintään yksi pakollinen työharjoittelu. Työharjoittelu ei pääasiallisesti eroa juurikaan tavallisesta määräaikaisesta työsuhteesta. Mikäli harjoittelu on palkaton, solmitaan työsopimuksen sijasta harjoittelusopimus.
Oppisopimuksella voi opiskella minkä tahansa ammatillisen perustutkinnon, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai tutkinnon osan. Oppisopimuksessa pääosa osaamisesta hankitaan työpaikalla käytännön työtehtävissä. Oppisopimuksen ajalle tehdään määräaikaisen työsopimuksen, jossa sovitaan muun muassa sovellettavasta työajasta ja palkkauksen perusteista. Oppisopimusopiskelulle ei ole yläikärajaa, ja se sopii myös työuran aikana tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen.
Vuokratyösuhteissa eli vuokratöissä työntekijä on työsuhteessa vuokrausyrityksen kanssa, jonka kautta hän sijoittuu työhön käyttäjäyritykseen. Vuokratyösuhteissa vuokrayritys toimii palkanmaksajana. Vuokratyösuhteet ovat yleensä määrä- ja osa-aikaisia työsuhteita. Yleisiä vuokrasuhteet ovat kaupan, teollisuuden sekä majoitus- ja ravitsemustoimen alalla. Myös rakennus- ja tukku- sekä vähittäiskauppa, kuljetus- ja varastointiala käyttävät paljon vuokratyövoimaa.
Itsensä työllistäminen on yksi vaihtoehto työelämässä. Tämä tarkoittaa yrittäjyyttä, yksityisenä ammatinharjoittajana toimimista, toiminimiyrittäjyyttä, apurahojen saajia sekä freelancereita. Itsensä työllistäjiä eivät koske palkansaajien työehdot tai loma-ajat. Heillä ei myöskään ole oikeutta palkka- tai työehtosopimusneuvotteluihin palkansaajien tapaan. Päätoimiseksi yrittäjyys tulkitaan silloin, mikäli TE-keskus katsoo henkilön tekevän niin paljon työtä, ettei hän kykene vastaanottamaan muuta kokoaikatyötä.
Tulevaisuuden työtaitoja
Feelix-hankkeen loppuseminaarissa (17.5.2022) puhumassa ollut futuristi, tietokirjailija Perttu Pölönen kertoi tulevaisuuden työmarkkinoilla painotettavista tulevaisuuden taidoista. Nämä taidot ovat sellaisia, joita jokainen työmarkkinoille tuleva ja siellä oleva voi kehittää. Pölönen jakaakin tulevaisuuden taidot 12 erilaiseksi taidoksi. Näitä ovat:
- Tulevaisuus ja teknologiat: Teknologia tulee muuttamaan meidän jokaisen elämää tulevaisuudessa enemmän kuin osaamme edes kuvitella.
- Uteliaisuus ja kokeilu: Maailma tarvitsee heitä, jotka esittävät kysymyksiä ja ovat uteliaita uusille kokeiluille.
- Luovuus ja improvisaatio: Samanlaisena toistuvaa työtä voidaan korvata koneilla. Luovaa työtä sen sijaan on vaikea automatisoida, koska lopputulos on aina tuntematon seikkailu.
- Ongelmanratkaisutaidot ja sopeutumiskyky: Isot ja pienet ongelmat vaativat optimistista asennetta. Ongelmat voivat tuntua mahdottomilta siihen asti, kunnes ne on ratkaistu.
- Intohimot ja luonne: Koneilla ei ole intohimoja eikä luonnetta. Koneet eivät myöskään tiedä, mitä ne ovat. Pidä huoli siitä, että sinulla on sekä intohimoa että luonnetta. Ne molemmat ovat metataitoja, joiden kehittämiseen ei löydy oikoteitä.
- Kommunikaatio ja tarinankerronta: Tarinat ovat kautta aikain olleet tärkeitä. Globaalissa maailmassa tarinat luovat yhteyden erilaisten ihmisten välille. Luomme omaa tarinaa elämästämme ja haluamme niiden kertomisella tulla ymmärretyiksi.
- Kriittinen ajattelu ja tulkinta: Elämän rikkaus piilee siinä, että meillä on mahdollisuus ja kyky tulkita sama tapahtuma tai asia monella eri tavalla. Monipuolinen maailma tarvitsee monipuolisija ajattelijoita. Kriittinen ajattelu auttaa meitä tekemään valintoja. Ilman sitä voisimme olla lukossa omissa havainnoissamme.
- Yrittäjyys ja tiimityöskentely: Yrittäjyys on vastuunkantoa, oma-aloitteisuutta sekä itsensä johtamista. Tulevaisuus tarvitsee lisää yrittäjäasennetta.
- Pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys: Maailma rakastaa nopeita ratkaisuja ja helppoja voittoja. Niihin päästäksemme tarvitsemme pitkäjänteisyyttä, sillä vain sitoutuminen tuo menestystä.
- Hyvinvointi ja itsevarmuus: Hyvinvointi on asia, jota ei sovi unohtaa. Meidän on huolehdittava hyvinvoinnistamme joka päivä, vain siten jaksamme.
- Myötätunto ja rehellisyys: Tulevaisuus voi olla parempi kuin tämä hetki, jos osaamme asettua toisen asemaan. Ilman myötätuntoa ja rehellisyyttä hyvätkin työkalut voivat kääntyä pahoiksi. Sekä rehellisyys, että myötätunto säästää aikaa ja resursseja sekä voi ennaltaehkäistä konfliktien syntymistä. Rehellisyyden merkitys kasvaa, sillä osaamme sen ansiosta tulkita aidon ja epäaidon vuorovaikutuksen yhä paremmin.
- Moraalinen rohkeus ja etiikka: Moraalinen rohkeus on taito, joka on välttämätön maailman parantamiseksi. Sen avulla uskallamme toimia oikein.
Hyödyllisiä linkkejä työelämästä (linkit aukeavat uuteen välilehteen).
Uusi työntekijä on aluksi aivan pihalla – ja se on hienoa (Opetushallitus)
Millä taidoilla pärjää työelämässä 2030-luvulla? (Työterveyslaitos)
Hyvinvointia työstä 2030-luvulla (Työterveyslaitoksen julkaisu, pdf)
NyytiTalk: Työmarkkinoille tulo epävarmassa ajassa – miten rakentaa ja säilyttää uskoa itseen? (Nyyti ry)
Matalalla kynnyksellä kevytyrittäjyyteen (ValttiSanomat 2/2021, pdf aukeaa uuteen välilehteen)
Lähteet ja lisälukemista:
Haapala, L. 2016. Joustava työ, epävarma elämä. Like.
Erilaiset työsuhteet. https://tyoelamaan.fi/tyosuhde/erilaiset-tyosuhteet/
Pölönen, P. 2020. Tulevaisuuden lukujärjestys. Otava.
Pölönen, P. 2021. Tulevaisuuden identiteetit. Otava.
Sitra. 2021. Työn tulevaisuudet megatrendien valossa. https://www.sitra.fi/artikkelit/tyon-tulevaisuudet-megatrendien-valossa/
Taloustutkimus- ja henkilöstöpalvelujenliitto HPL. 2022. Nuorten tulevaisuusraportti 2022. https://tat.fi/tulevaisuusraportti/
