Lukuisat asiat vaikuttavat kykyyn ja haluun oppia sekä opiskella. Suurin osa nuorista on esimerkiksi terveys- ja elämäntilanteiden tai kielitaidon puutteen vuoksi kohdannut oppimisvaikeuksia, mikä tuo lisähaasteita opintojen suorittamiseen tai työllistymiseen. Tulevaisuuden vaatimusten ja monimuotoisuuden hahmottaminen kuuluu kaikille työelämään suuntaaville ja siinä eteneville. Nämä asiat ovat puhuttaneet myös monia Feelix-ryhmäläisiä.
Oppimisen vaikeudet ovat monimuotoinen ilmiö. Siihen vaikuttavat myös oppimisvaikeudet, kuten lukemis- kirjoittamis- ja laskemiskyvyn häiriöt. Oppimisvaikeudet ovat yleisiä. Ne ilmenevät hitaana tai poikkeavana taitojen omaksumisena. Niitä esiintyy arvioilta 10-20 prosentilla väestöstä. Oppimisvaikeudet havaitaan usein jo varhaislapsuudessa. Monilla oppimisen ongelmat jatkuvat vielä aikuisenakin vaikeuttaen arjen hallintaa ja kouluttautumista. Vaikeuksia voi olla esimerkiksi lukemisessa, kirjoittamisessa, keskittymisessä tai tilan hahmottamisessa.
Oppimisen vaikeudet liittyvät myös ylisukupolvisuuteen. Ylisukupolvisuus tarkoittaa jotain, mikä siirtyy sukupolvelta toiselle esimerkiksi vanhempien hyvinvoinnin ongelmien siirtymistä tai jatkumista heidän lapsilleen. Edeltävien sukupolvien ongelmat eivät kuitenkaan automaattisesti määritä nuorten hyvinvointia tai tulevaisuutta. Ylisukupolvisen huono-osaisuuden ketjun katkaisemiseksi on monia mahdollisuuksia. Tähän tarvitaan kuitenkin vahva ja laaja yhteiskunnan tahtotila. Tämä ajatus on myös Feelix-ryhmien taustalla.
Varsinaisilla oppimisvaikeuksilla ei ole yhteyttä henkilön lahjakkuuteen tai älykkyyteen. Oppimisvaikeuksia omaavalla on vain erilainen tapa oppia asioita. Tärkeää on oppimisvaikeuden varhainen tunnistaminen ja tuen saanti kaikissa elämänvaiheissa. Erilaiset oppimisen tavat ja oppimisen tuen välineet auttavat selviytymään opinnoissa, työssä ja arjessa.
Lukemisvaikeus, luki-vaikeus eli dysleksia
Lukemisvaikeudet ovat vahvasti perinnöllisiä, ja niillä on neurobiologinen tausta. Tunnusomaista lukivaikeuksissa ovat vaikeudet sanojen tarkassa ja sujuvassa lukemisessa sekä oikeinkirjoituksessa. Lukemisvaikeudet tuovat usein ongelmia luetun ymmärtämiseen. Lukutaidon puutteiden takia sanavarasto voi jäädä suppeaksi ja asiasisältöjen oppiminen on vaikeaa. Suomen kielessä lukivaikeus näkyy usein hitaana ja työläänä lukemisena. Noin viidellä prosentilla lukemisen ja kirjoittamisen taidot ovat niin heikot, että siitä koituu merkittävää haittaa.
Osalla luku- ja kirjoitustaidot ovat vielä peruskoulun päättövaiheessa niin heikot, että ne haittaavat huomattavasti selviämistä jatko-opinnoista ja myös arjen lukutaitoa vaativista tilanteista. Lukivaikeus ja sen mukanaan tuomat seurannaisvaikutukset lisäävät oppimisesta, työelämästä ja yhteiskunnasta syrjäytymisen riskiä.
Ainoa tehokas kuntoutusmuoto on kielellisten taitojen harjoittelu: äännerakenteen tunnistamisen vahvistaminen ja puhutun tai kirjoitetun kielen yksiköiden välisten yhteyksien selventäminen.
Matemaattiset oppimisvaikeudet, laskemiskyvyn häiriö, dyskalkulia
Matemaattisilla oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan pulmia peruslaskutaitojen oppimisessa. Oppimisvaikeuksille tulee hankaluuksia yleensä jo yksinumeroisten lukujen laskemisessa (eli aritmeettisten yhdistelmien hallitsemisessa, esim. 6 + 7, 5 ∙ 8). Myös laskuvaiheisiin ja -algoritmeihin sekä kymmenjärjestelmään liittyvät virheet ovat tavallisia. Matematiikan oppimisvaikeuksia on arviolta 3–7 prosentilla ikäluokasta. Lievempiä hankaluuksia perustaitojen ja erityisesti monimutkaisten matemaattisten taitojen oppimisessa (murto- ja desimaalikäsite, rationaaliluvut, trigonometria, algebra) on arvioitu olevan moninkertaisesti enemmän.
Matemaattiset oppimisvaikeudet eivät ilman erityistoimia katoa tai lievene iän mukana, vaan ne jäävät pysyvästi hankaloittamaan aikuisen arkea ja työntekoa. Matematiikan perustaitojen puutteiden on havaittu aiheuttavan riskiä syrjäytyä koulutuksesta ja työelämästä. Peruslaskutaitojen oppimisen vaikeuksiin liittyy usein muitakin kuin matemaattisia ongelmia: vaikeuksia voi olla kielen oppimisessa, muistitoiminnoissa, erityisesti työmuistissa, sekä avaruudellisessa hahmottamisessa.
Lisätietoja matemaattisista oppimisvaikeuksista, niiden kehityksestä ja opetusmenetelmistä löytyy osoitteesta http://www.lukimat.fi/matematiikka
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, ADHD
ADHD on neurobiologinen kehityksellinen häiriö, jonka kehittyy perimän ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Tarkkaavuushäiriön keskeiset piirteet ovat tarkkaavuuden vaikeudet, jotka alkavat jo ennen kouluikää, sekä poikkeava yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Yli puolelle lapsena diagnosoiduista aiheutuu oireista selvää haittaa vielä aikuisinakin. Hoitamaton tarkkaavuushäiriö lisää psykiatristen häiriöiden ja päihteiden käytön riskiä nuoruusiässä ja aikuisuudessa. Tarkkaavuushäiriöön liittyy myös tavanomaista suurempi riski päihteiden väärinkäyttöön nuoruusiässä.
Hahmotusvaikeus
Hahmotusvaikeuksilla tarkoitetaan neuropsykologisessa asiayhteydessä yleensä näönvaraisen havainnoinnin ongelmia, jotka voivat olla luonteeltaan hyvinkin erilaisia. Hahmotusvaikeuksissa kyse voi olla esimerkiksi avaruudellisten suhteiden tai suuntien arvioinnin hankaluudesta tai vaikeudesta hahmottaa osista kokonaisuutta. Hahmotusvaikeuksista käytetään myös nimitystä hahmotushäiriö. Ongelmia voi olla yksityiskohtien havaitsemisessa ja erottelussa tai kuvallisessa muistamisessa. Hahmottamisen vaikeuksiin voi liittyä myös vaikeutta kuvallisessa ajattelussa ja mielikuvitusta vaativissa tehtävissä.
Henkilöillä, joilla on hahmotusvaikeuksia, voi ilmetä myös aikajatkumoiden ja syy-seuraussuhteiden mieltämisen vaikeutta ja kokonaisuuksien jäsentämisen vaikeutta, vaikka varsinaisia kielellisiä vaikeuksia ei olisikaan. Suuri osa ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta on ei-kielellistä, joten hahmotusvaikeudet voivat haitata myös sosiaalisen viestinnän tulkintaa.
Kielelliset erityisvaikeudet eli dysfasia
Kielellisten erityisvaikeuksien yleisimmäksi syyksi on esitetty häiriöitä havainto- ja muistitoiminnoissa. Tällaisia ovat esimerkiksi kuulonvarainen havaitseminen ja kuulonvarainen tiedonkäsittelykyky. Kielellisten erityisvaikeuksien tunnusomaisia piirteitä ovat eriasteiset puheen ja kielen ymmärtämisen ja puhumisen vaikeudet. Tavallisimmin vaikeuksia on äännejärjestelmän, sanaston sekä kieliopin omaksumisessa ja hallinnassa. Vaikeudet voivat painottua myös esimerkiksi kielen käyttämisen taitoihin. Ilmenemismuodot vaihtelevat yksilöllisesti. Kielellisiä erityisvaikeuksia arvioidaan olevan 1–7 prosentilla ihmisistä.
Lähteet ja lisälukemista:
Ahonen, T., Aro, M., Aro, T., Lerkkanen, M-K. & Siiskonen, T. 2019. Oppimisvaikeudet. Niilo Mäki Instituutti.
Erilaisten oppijoiden liitto. Tietoa oppimisvaikeuksista. Verkkosivusto. https://www.eoliitto.fi/tietoa-oppimisvaikeuksista/
Hauta, M. & Talasmäki, K. 2017. Jos se isänsä on sille niinku sankari nii sit jos se on joku rikollinen nii totta kai se ajattelee et seki haluaa olla. Opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Saatavana: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/123364/Oppari+PDF.pdf?sequence=1
Heikkinen, A. 2019. Monilla ei ole hajuakaan, miten köyhyys ja huono-osaisuus vaikuttavat lapsiin, sanoo luokanopettaja Maarit Korhonen. Artikkeli. Saatavana: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/08/monilla-ei-ole-hajuakaan-miten-koyhyys-ja-huono-osaisuus-vaikuttavat-lapsiin
Kuntoutussäätiö. Perustietoa oppimisvaikeuksista. Verkkosivusto. Saatavana: https://oppimisvaikeus.fi/tietoa/perustietoa-kehityksellisista-oppimisvaikeuksista/
Mikkonen, K., Nikander, K. & Voutilainen. A. 2015. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukeminen. Lääkärilehti 12/2015. Saatavana: https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/oppimisvaikeuksien-tunnistaminen-ja-tukeminen/
MLL. 2021. Oppimisvaikeudet. Verkkosivusto: https://www.nuortennetti.fi/koulu-ja-tyo/koulu/oppimisvaikeudet/
Niilo Mäki Instituutti. Tietoa oppimisesta ja oppimisvaikeuksista. Verkkosivusto. Saatavana: https://www.nmi.fi/niilo-maki-instituutti/tietoa-oppimisesta-ja-oppimisvaikeuksista/
Pesonen, H. & Nieminen, J. H. 2021. Huomioi oppimisen esteet. PS-Kustannus.
Siltala, P. 2016. Taakkasiirtymä. Trauman siirto yli sukupolvien. Therapeia-säätiö.
Soste. Ylisukupolvisen huono-osaisuuden ehkäisyn pakko. Verkkosivusto. Saatavana: https://www.soste.fi/hyvinvointi-ja-terveys/ylisukupolvisen-huono-osaisuuden-ehkaisyn-pakko/
Vauhkonen, T., Kallio, J. & Erola, J. 2017. Sosiaalisen huono-osaisuuden ylisukupolvisuus Suomessa. Artikkeli. Yhteiskuntapolitiikka 82 (2017):5. s. 501-512. Saatavana: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135433/YP1705_Vauhkonenym.pdf?sequence=2