Hyviä vinkkejä ohjaajalle 😉

Feelix-ohjaajan kirjassa on kuvattuna paljon käytännön vinkkejä siitä, miten pilottiryhmissä on ideoitu. Ideat on kokeiltu ja parhaimmat niistä on kerätty ohjaajan kirjaan talteen kaikkien saataville. Poimi vinkeistä ne, jotka sopivat parhaiten omiin Feelix-ryhmiisi.

Ryhmän suunnittelu

Vinkit:

  • Toiminta tulisi budjetoida ja arvioida, paljonko tulee kuluja käytännössä. Kuluja voi tulla esimerkiksi tilavuokrista, toiminnallisista tuokioista, aktiviteeteistä, tarjoiluista, kulkemisista ja muista sellaisista toimista kuten mainostamisesta.
  • Tärkeää on keskustella tulevasta toiminnasta ja toiminnan hyväksyttäminen organisaatiossa sekä esihenkilöiden sitoutuminen.
  • Feelix-ryhmissä toiminta tapahtuu nuorten ehdoilla ja heidän ideoidensa pohjata. Ajanhallintaan kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota jo etukäteen suunnittelussa. Tilanteet muuttuu ja suunnitelmat elää, ohjaajalla kannattaa olla taskussaan myös varasuunnitelmaa.
  • Ota nuorilta selvää, mikä tekeminen heitä kiinnostaa. Feelix-ryhmissä mennään nuorten ehdoilla. Voit käyttää nuorten toiveiden kokoamiseen tarvittaessa vaikka AnswerGardenia tai Quizlet -sovelluksia.

Ryhmien mainostaminen

Vinkit:

  • Mainoksia kannattaa jakaa usean kanavan kautta ja mainoksen visuaaliseen ilmeeseen on hyvä kiinnittää huomiota. Värit houkuttelevat aina.
  • Kaikki omat yhteistyökumppanit ja yhteistyötahot kannattaa hyödyntää mainosten jakamiseen.  Myös nuoret itse ovat arvokkaita levittämään tietoa ”puskaradion” kautta.
  • Nuorten kokemuksia Feelix-ryhmistä kannattaa poimia mainoksiin. Tarinallisuus puhuttelee ja saa mielenkiinnon heräämään.
  • Joskus pelkkä paikalle houkutteleminen voi riittää ”tuu mukaan kivaan toimintaan”, sosiaalista mediaa unohtamatta.

Eväät

Vinkit:

  • Ryhmän kokoontuessa yhdessä tarjoilujen kanssa hääräily on mukava ”jäänsärkijä”.
  • Hyvä käytäntö on nähdä ennen aktiviteettia ja haukata jotain syötävää, niin on kiva lähteä toimintaan. ”Family that eats together, stays together”.
  • Kahvittelu ja eväät ovat luonteva osa Feelix-ryhmiä. Hyviä kokemuksia on ollut myös varsinaisen ruuan valmistamisesta yhdessä. Yhden ryhmän kanssa valmistettiin pastasalaattia ja leivottiin kaurakeksejä, toisen ryhmän kanssa tehtiin karjalanpaistia ja perunamuusia. Näistä molemmista toiminnoista tykättiin kovasti.
  • Muistathan ohjaajana huomioida myös erityisruokavaliot.

Kommunikointi

Vinkit:

  • Pikaviestipalvelut esim. WhatsApp osoittautuivat näppäräksi yhteydenpitovälineeksi. Ohjaaja voi infota ja muistuttaa tapaamisista (missä ja milloin). Myös ryhmäläiset ovat keskenään laittaneet toisilleen hassuttelumateriaalia, jolloin vertaistuki on jatkunut myös WhatsAppin kautta.
  • Etätapaamisissa näppärinä alustoina olivat Zoom ja WhatsApp-videopuhelut.
  • Ryhmän alkuun sopii hyvin orientoitumisena pysähtyminen esimerkiksi rentoutuksen tai aivojumpan avulla. Näin pystytään aloittamaan yhteinen tekeminen, yhteisin ajatuksin.
  • Asioita ei tarvitse kauhistella, ne voidaan vain todeta. Sopiva huumori keventää.
Feelix-ryhmäläisten ottamia valokuvia. Kuva: Reetta-Kaisa Kuusiluoma

Tekemisen meininkiä

Vinkit:

  • Osaaminen käyttöön! Ryhmäläisissä voi olla monenlaista osaamista, esimerkiksi tanssin taitajia, digitekniikan tai sosiaalisen median osaajia. Ohjaajan on hyvä olla silmät ja korvat auki, mitä kaikkea osaamista ryhmässä on. Anna ryhmäläisten taitojen loistaa!
  • Ryhmätilanteissa on hyvä tarjota mahdollisuuksia ylittää omia rajoja ja kokeilla uutta. Esimerkiksi nuori meni kahvilassa tilaamaan muiden mukana, vaikka tilanne oli hänelle vaikea. Ryhmätilanteet tuottavat omien kynnysten ylittämistä, mikä voi yllättää sekä vetäjän että nuoren.
  • Uuden näkemisen ja kokemisen paikkoja on myös maksuttomia, esimerkiksi YLEn paikallistoimituksessa tai kunnantalolla vierailu. Muita paikkoja voivat olla esimerkiksi teatterit, palolaitos, konserttitaloissa kenraaliharjoitukset, lehden toimitukseen tutustuminen, tv-studioihin tutustumista, vierailu teatterin puvustamoon.
  • Kaiken ei tarvitse onnistua niin kuin ohjaaja arvioi, tiedostetaan se, että vaikutuksia tulee. Ryhmä vie joka tapauksessa asioita omalla painollaan eteenpäin.
  • Feelix-ryhmien piloteissa tykättyjä ovat olleet Fölis-lautapeli, ulkoilut luontopoluilla ja metsäseikkailut, grillailut ja makkaranpaistot, keilaus, biljardi, minigolf, ulkokuntosalit, tanssi ja frisbeegolf. Yhdessä kokkaaminen ja leivonta sai myös vatsat hymyilemään. Ideoina ovat olleet myös pakohuone, uimahalli ja uintiretket.
  • On ollut hienoa nähdä, miten pian nuoret ovat alkaneet tukea toisiaan. Se, että on itse tarpeellinen, on tärkeää. Nuoret ottavat osavastuuta retkistä ja kertovat käytännön vinkkejä vaikkapa pesukoneen käytöstä. Sopivan rennon tekemisen ohessa on kiva jutustella. Hienoa, kun nuoret ottavat vastuuta toiminnasta ja ohjaaja jää sivuun seuraamaan.
Ahlaisten Humisevan Harjun alpakoita.
Humisevan Harjun alpakoita Porin Ahlaisissa.

Luonto ja eläimet

Vinkit:

  • Luonto on aina tärkeä elementti ihmiselle. Erityisesti kaupungissa asuville luontokokemus voi olla hyvinkin vierasta. Kohteina voi olla kävelylenkki metsässä, kiipeily kalliolla, merenrantaseikkailu tai nuotioretki.
  • Eläimet ovat aitoja luontokappaleita, joiden seurassa rauhoittuu. Eläin ei koskaan tuomitse, se ottaa sinut vastaan sellaisena kuin olet. Esimerkkeinä eläinten kanssa kohtaamisia on ollut pupukahvila tai vierailu alpakkatilalla.
  • Maastoon on hyvä tutustua etukäteen mahdollisuuksien mukaan ja antaa ryhmäläisille vinkkejä pukeutumiseen ja varustukseen ennen tapaamista.
  • Ohjaajalla on hyvä olla mukana ensiapuvarustus ja vaikka kertakäyttösadetakkeja. Ensiaputaitojen hallinnastakaan ei ole haittaa.

Palautteen kerääminen

Vinkit:

  • Nuorille kännykällä palautteen antaminen on koettu helpoksi. Tähän voi käyttää useita sovelluksia mm. Quizlet, AnswerGarden ja Mentimeter.
  • Ota tavaksi suullisen palautteen pyytäminen jokaisen ryhmäkerran jälkeen.
  • Fiilisjana on näppärä ja nopea. Fiilisjanaa voi käyttää ryhmäkertojen alussa ja lopussa. Se toimii muutenkin moneen asiaan. Sen voi tehdä perinteisesti paperilla tai toiminnallisena janana, esimerkiksi tilaan kuvitellaan hymiöt lattialla olevan janan molempiin päihin.
  • Itsearviointia on myös hyvä tehdä aika ajoin. Jos ryhmässä on kaksi ohjaajaa, ohjaajien keskinäisestä vertaisarvioinnista on hyviä kokemuksia.

Lukuvinkkejä

Ollikainen, Sanna-Mari. 2013. Ohjaajan punainen lanka. Työkalupakki täynnä ohjausmenetelmiä. Kuopion Männistön seurakunta. Saatavilla: https://www.dropbox.com/s/bcetwht0xsvvfet/OHJAAJAN%20PUNAINEN%20LANKA%20-%20Ty%C3%B6kalupakki%20t%C3%A4ynn%C3%A4%20ohjausmenetelmi%C3%A4pdf.pdf

PLAN International. Matkalla. Ideoita ja vinkkejä maahanmuuttajataustaisten nuorten toimintaan. Saatavilla: https://www.globaalikoulu.net/wp-content/uploads/2016/11/matkalla-ideoita-ja-vinkkeja-maahanmuuttajataustaisten-nuorten-toimintaan.pdf


Feelix-ryhmissä käytetyt digitaaliset sovellukset, pelit & testit

Feelix-ryhmissä on käytetty erilaisia sovelluksia, pelejä ja testejä. Ideoita erilaisista sovelluksista on tullut sekä Feelix-ryhmäläisiltä että ohjaajilta. Alle on listattu sovelluksen/pelin/testin nimi ja lyhyt kuvaus sekä kokemuksia sen käytöstä ryhmässä.

Ei digitaalinen merkitään tähdellä*. Linkit aukeavat uuteen välilehteen.

AnswerGarden https://answergarden.ch/

Ilmainen sovellus, voi virittää ryhmäläisiä seuraavaan aiheeseen kyselemällä ennakkotietoja tai kerrata jo tuttuja asioita. Ohjaaja luo “vastausten pihan”, jakaa linkin. Ryhmäläiset voivat kirjoittaa seinälle vastauksiaan. Eniten vastatut korostuvat isompina sanoina, muodostuu sanapilvi.

Miten käytetty ryhmän ohjauksessa?

Sovellusta on käytetty palautteen pyytämiseen ja ryhmäläiset ovat myös tehneet omia kyselyitään, jotta työkalu tulee heillekin tutuksi. On vastaava kuin esim. sanapilvi, mutta ilmainen. Nettisivut ovat visuaalisesti ankeat, mutta toimivat kyllä. Uuden kysymyksen saa painamalla Create AnswerGarden tai oikean yläkulman plus-merkistä. Vaikka valitsee maksimimerkkimäärän (40 merkkiä), on aika lyhyt ja ylipitkät vastaukset saattavat hävitä. Tulokset tulevat mukavan näköisenä koontina.

VIA-vahvuustesti https://www.viacharacter.org/

Ilmainen testi, luonteenvahvuuksien tunnistamista.

Miten käytetty ryhmän ohjauksessa?

Toimii suomeksi ja englanniksi. Kielivalikko löytyy vasemmalta yläkulmasta. N. 15 min menee aikaa täyttöön. Saa kivan listan itselle, jossa näkyy persoonan vahvuuksia. Ominaisuuksia on myös kuvailtu kiinnostavasti ja se tukee keskustelua. Sopii ryhmän alkuvaiheeseenkin.

Quizlet https://quizlet.com/

Ilmainen sovellus. Helppo tapa opiskella, harjoitella ja hallita oppimaa tietokilpailukysymyksien kautta.

Miten käytetty ryhmän ohjauksessa?

Aiemmin käytössä ollut Kahoot muuttui maksulliseksi, joten käyttöön otettiin vastaava ilmainen Quizlet. Sinne tehtiin itse tietokilpailukysymyksiä (valmiitakin kysymyksiä löytyy, joita voi käyttää). Tuntui hyvältä vaihtoehdolta, koska nuoret eivät olleet koulussa käyttäneet Kahootia, joten tämän avulla pääsivät samalle viivalle sitä käyttäneiden kanssa.

GeoGuessr https://www.geoguessr.com/

Online-peli, jossa rekisteröityneet käyttäjät pystyvät liikkumaan kartalla tarkoituksenaan selvittää tai arvata kyseisen paikan sijainti.

Miten käytetty ryhmän ohjauksessa?

Etäryhmissä on ollut kiva ”matkustella” ympäri maailmaa, Suomea tai Eurooppaa. Hiirellä kuljetaan tuntemattomassa kohteessa (hyvää hiiren käyttöä tarvitaan) ja esim. kylteistä tai muista vihjeistä pitää arvata missä on. Arvaus klikataan kartasta ja kone näyttää kuinka lähelle pääsi oikeaa paikkaa. Ilmaisversiossa on aikarajoitus, mutta ehtii kyllä päästä tunnelmaan.

Aivoralli https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/17/arki-on-aivoille-rallia-kokeile-miten-ihan-tavallinen-paiva-vaikuttaa-aivoihisi

Aivorallipelissä tutustutaan, mitä aivot käyvät läpi päivän aikana.

Miten käytetty ryhmän ohjauksessa?

Etäryhmän kanssa ”pelattu” tätä eli yhdessä valittu koneen antamista vaihtoehdoista sopiva eteneminen ja päivän kulku ja todettu miten päivän valinnat kuormittavat aivoja. Mihin aikansa käyttää ja millaisia päätöksiä tekee… Kyseisen ryhmän kanssa ei tullut yllätyksenä esim. se, miten tärkeää uni on, mutta testi sai taas ajattelemaan omia valintojaan.

Puukuvio *

Erilaisia hahmoja, joista voi tunnistaa itsensä.


Miten käytetty ryhmän ohjauksessa?
Oli käytössä ryhmäkerran aluksi keskustelunavauksena, mitä kuuluu -kierroksen muodossa. Voidaan käyttää ryhmäkerran lopuksi (mikä fiilis on jäänyt päivästä). Osa ryhmäläisistä löytäneet sopivan kuvan helposti ja kertoneet paljonkin fiiliksiään. Osalle ollut haastava tehtävä. Ryhmäläiset ovat myös huomanneet, miten tunne/fiilis vaihtelee päivittäin.

SomeBody®- menetelmän harjoitukset * https://somebody.samk.fi/

SomeBody®-menetelmä on pienryhmätoimintaa, jossa osallistujan kehotietoisuustaidot, tunnetaidot ja sosiaaliset taidot kohentuvat.

Miten käytetty ryhmän ohjauksessa?

SomeBody-menetelmän käytettyjä harjoituksia mm.
Fiilismittari: paperille piirretyn janan toisessa päässä on surunaama ja toisessa hymynaama. Merkataan janalle oma sen hetkinen fiilis sopivaan kohtaan.
Minäkuvan harjoitukset: Pohditaan esimerkiksi sosiaaliseen minäkäsitykseen liittyviä vahvuuksia. Ryhmäläiset poimivat (esimerkkilistasta) 2–3 vahvuutta ja miettivät miten tämä vahvuus näkyy eri tilanteissa. Parille tai ryhmälle kerrotaan ainakin yksi vahvuus ja esimerkkitilanne, jossa se on näkynyt. Pohditaan automaattisia ajatuksia, jotka pompahtavat mieleen esimerkkitilanteissa. Mietitään mikä tunne on silloin päällimmäisenä (apuna kuva tunteiden tuulimyllystä). Missä kohtaa kehtoa tunne tuntuu? Keskustelua yhdessä koko harjoituksesta.
Rentoutusharjoitukset: Rauhallisen musiikin kuuntelu ja rentoutuminen mukavassa asennossa, vaikka makoillen säkkituolissa tai pötkötellen lattialla. Tai ohjaaja lukee mielikuvarentoutukseen sopivan tekstin. SomeBody-harjoitteet ovat toimineet yksittäisinä harjoitteina tai pidempänä ”SomeBody-kertana”. Pidempi SomeBody-kerta on poikennut totutuista ryhmäkerroista, koska sessio eteni aina ohjaajan määräämän harjoituksen tai keskusteluaiheen mukaan. Ohjausta oli siis paljon, mutta samanaikaisesti osallistujien keskusteluille annettiin tilaa.

360-etäkierrokset museossa https://www.boundlessroads.com/360-virtual-tour/

Virtuaalinen museovierailu.

Miten käytetty ryhmän ohjauksessa?

Sopii etätapaamiseen kivaksi ajanvietteeksi. Ei ehkä alkuvaiheeseen, vaan ryhmäläisten jo ollessa tuttuja toisilleen. Valittiin Firenzen taidemuseo Uffizi, jossa oli patsaita, maalauksia ja kattokoristeita. Museossa liikkuminen vaatii hyvää hiiren käyttöä ja antaa elämyksiä.

Tuntematon sotilas -testi *

Lundberg, T. (2005). Tuntematon sotilas ja johtamisen taito. 2. painos. Lahti: Positiivarit

Testi kuvaa erilaisia persoonallisuustyyppejä, johtajatyypin näkökulmasta.

On samantyyppinen, kuin 16 persoonallisuutta tai enneagrammitesti. Tämän tekee kivaksi ja mielenkiintoiseksi se, että persoonatyypit löytyvät Tuntemattoman sotilaan hahmokavalkadista. Testi on yllättävän tuttu nuorillekin ja ainakin he tunnistavat teoksen ja ovat kiinnostuneita siitä. Sekään ei ole häirinnyt, että kysymykset ovat johtamisen näkökulmasta. On ollut tosi suosittu. Arvelen sen johtuvan kahdesta asiasta. 1. Persoonallisuudet kuvataan mielenkiintoisesti tiukassa paikassa. 2. Voi tuntua kohottavalta, että jos itse olisi ollut nuori sota-aikana, niin olisi varmaan ollut yksi niistä sankareista. Ongelma on se, että netistä löytyvä testi on melko heppoinen, joten käyttö vaatii kirjan hankintaa (osto/kirjasto) ja lomakkeiden kopiointia.

16 persoonallisuutta https://www.16personalities.com/fi/persoonallisuustesti

Testi kuvaa eri persoonallisuustyyppejä.

Kuvakortit * Picture this -kortit, esim. https://www.toimintapuu.fi/epages/toimintapuu.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/20130903-11092-248650-1/Products/2900

Kuvakortit ovat menetelmä, jossa osallistujien keskustelua ja työskentelyä tuetaan hyödyntämällä kuvallista materiaalia. 

Miten käytetty ryhmän ohjauksessa?

Ohjaajalle helppo tapa aloittaa ryhmä ja ryhmäläisillekin päästä alkuun juttelussa. Voi käyttää esim. mikä kortti tulee mieleen mistä tahansa syystä. Ei ole pakko valita esim. itseään kuvaavaa korttia. Kuvan kanssa tulee kerrottua enemmän kuin muuten kertoisi ainakin jännittävässä alkutilanteessa.

Ateneumin taidekuvakortit esim. https://museoshop.fi/tuote/taidepakka-60-korttia/

Taidekorttien kohdalla tulee puhuttua sekä omista ajatuksistaan että siitä mitä taide/maalaukset herättää. Tässä kohtaa voi puhua muustakin, kuten musiikista.


Tunnekortit * Kivikortit esim. https://www.toimintapuu.fi/epages/toimintapuu.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/20130903-11092-248650-1/Products/3900

Tunnekortit ovat tarkoitettu tunteiden ilmaisun, nimeämisen ja sanoittamisen tueksi.

Miten käytetty ryhmän ohjauksessa?

Ohjaajana tuin ryhmäläisten jutustelua päivän olotilasta ja fiiliksestä hauskojen kivikorttien avulla. Eri tunteista oli helpompi puhua kuvan avulla. Ja osa ryhmäläisistä ei ollut halukkaita kertomaan enempää, mutta kuva kertoi muille millä fiiliksellä hän oli.

Kukoistuksen kehys* https://www.joylla.com/#kukoistuksen-kehys

Hyvinvointimalli, rakentuu kuuden osa-alueen mukaan: aikaansaaminen, elinvoimaisuus, myönteisyys, uppoutuminen, ihmissuhteet ja merkitys.

Miten käytetty ryhmän ohjauksessa?

Jossain kohtaa ryhmää voi mennä syvemmälle elämänalueisin ja silloin kuva toimii hyvänä keskustelun herättäjänä.

Musiikki/soittolista (Spotify, YouTube)

Miten käytetty ryhmän ohjauksessa?

Ryhmäläiset ovat jutelleet musiikin merkityksestä ja tärkeydestä, lempimusiikistaan. Muutaman ryhmän kanssa esim. automatkoilla jokainen on saanut valita soittolistaan mieleistä musiikkia.

Runo *

Miten käytetty ryhmän ohjauksessa?

Ohjaajana olen lukenut joskus jonkun runon tai aforismin. On esim. etätilaisuuden päättänyt kivasti.

Esimerkki etäryhmän päätösrunosta:
 
Lupaa minulle, että tulet muistamaan,
että olet paljon rohkeampi kuin uskot,
vahvempi miltä näytät ja
fiksumpi kuin luulet.
Nalle Puh


(Osallistujat ovat joskus arvanneet kenen sanoma.)
 

Fölis-lautapeli * Pelin esittely: https://youtu.be/9mx588x_6Xo Peliä saa tilattua: folis@porinseuduntyottomat.fi

Luottamuksen luomisen apuväline.

Miten käytetty ryhmän ohjauksessa?

Ryhmien kanssa pelattu monta kertaa. Peli sisältää fiksuja kysymyksiä, joihin on miellyttävä vastata. Ja on hyvä, ettei ole pakko vastata, jos ei halua vaan voi valita toisen kysymyksen. Peliin saattaa myönteisesti vaikuttaa se, paljonko ohjaaja itse on valmis heittäytymään peliin. (Pitkään tunteneet ryhmät voivat pelata keskenäänkin.) Kaikille on jäänyt pelistä hyvä mieli. Pelin pituutta ja aihevalikkoa voi helposti säädellä. Toimii myös etänä!

PYRY-peli* https://luovi.fi/hankkeet/pyry/

PYRY-peli on minäpystyvyyttä, itsetuntoa sekä ryhmässä toimimista vahvistava lautapeli.

Miten käytetty ryhmän ohjauksessa? PYRY-pelissä jokaisella pelaajalla on pelilomake, johon pelin aikana kirjataan omia vahvuuksia, unelmia, voimavaroja ja kehittämisen kohteita sekä kerätään pisteitä erilaisista harjoituksista. Pelissä tehdään yksilö-, pari- ja ryhmäharjoituksia. Sopii pienryhmälle, 2–6 henkilön pelattavaksi.