Feelix-ryhmissä kohdataan uusia asioita ja rakennetaan elämänhallinnan tunnetta haastavien ja uusien asioiden kautta. Lisäksi ryhmissä luodaan sosiaalisia suhteita vertaistuen kautta sekä lisätään itsetuntemusta. Hankkeessa etsitään myös uusia mahdollisuuksia itsetunnon vahvistamiseen mm. Olympia työkalua soveltamalla. Feelix-ryhmien hengen mukaisesti nuoret itse vaikuttavat ryhmissä. Ryhmiin tuodaan välineitä, joilla he voivat kehittää myönteistä kuvaa itsestään ja tukea itsetunnolleen erilaisten harjoitusten ja uusien asioiden kohtaamisen kautta sekä vertaisten antaman tuen kautta.
Feelix-ryhmissä pyritään luomaan ryhmätilanteita, joissa hyödynnetään hankkeen aikana saatuja kansainvälistä yhteistyötä ja muiden kehittämiä hyviä malleja positiivisen mielenterveyen osalta. Ryhmissä vertaiset kannustaa ja kaikki ollaan yhdessä kiinnostuneita toipumisorientaation mukaan muiden unelmista, haaveista ja mahdollisuuksista. ”Minun kanssani ja minulle puhutaan”. Jokainen saa olla tärkeä sellaisena kuin on.
Toipumisorientaatiolla tarkoitetaan ajattelun ja toiminnan viitekehystä, jossa painottuvat voimavarat, osallisuus, toivo, merkityksellisyys ja positiivinen mielenterveys. Positiivisella mielenterveydellä tarkoitetaan mielen hyvinvointia, jolloin mielenterveyttä tarkastellaan laajemmin kuin mielenterveyden häiriön puuttumisen näkökulmasta.
Toipumisorientaatiossa avainteemoina ovat toivo sekä elämän tarkoituksen ja suunnan löytäminen. Toivo sisältää lupauksen siitä, että asiat voivat muuttua ja muuttuvat. Merkityksellisten asioiden löytäminen voi tapahtua monin eri tavoin. Joillekin se tapahtuu työn kautta, toisille sosiaalisten suhteiden avulla. Jotkut löytävät merkityksen elämälleen aatteellisen, poliittisen tai hengellisen toiminnan kautta.
Toipumisprosessi on hyvin yksilöllinen. Sen etenemistä voidaan kuvata eri vaiheiden kautta. Ensimmäinen vaihe on etsintävaihe, jolle on ominaista vetäytyminen, toivottomuus ja kielteinen minäkuva. Toinen vaihe on tietoisuus, jota kuvastavat toivo ja lisääntyvä tietoisuus minäkuvan terveistä puolista. Kolmas vaihe on valmistautumisen vaihe, jolloin tutkitaan keskeisiä elämänarvoja ja otetaan käyttöön sisäisiä ja ulkoisia voimavaroja. Neljännessä, uudelleen rakentamisen vaiheessa otetaan askelia kohti merkityksellisiä päämääriä. Viimeinen vaihe on kasvun vaihe, jossa voidaan toteuttaa itseä ja suuntautua kohti positiivista tulevaisuutta. Toipumisorientaatiossa nimetään myös neljä psykologista prosessia, jotka ovat toivon löytäminen ja säilyttäminen, vastuun ottaminen omasta elämästä ja hyvinvoinnista, positiivisen identiteetin rakentaminen ja elämän tarkoituksen löytäminen.
Toipumisorientaatiossa painottuvat asiakkaan voimavarat, osallisuus, toivo, merkityksellisyys ja positiivinen mielenterveys. Henkilökohtainen toipuminen on ainutlaatuinen asenteiden, arvojen, tunteiden, päämäärien, taitojen ja roolien muutosprosessi.
Lähteet ja lisälukemista:
Appelqvist-Schmidlechner K, Tuisku K, Tamminen N, ym. 2016. Mitä on positiivinen mielenterveys ja kuinka sitä mitataan? Suomen Lääkärilehti 2016;71:1759-64.
Korkeila J. Toipumisorientaation paluu. 2017. Suomalainen Lääkärilehti 2017;72:2865.
Nordling, E. Mitä toipumisorientaatio tarkoittaa mielenterveydessä? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2018;134(15):1476-8. Saatavana: https://www.duodecimlehti.fi/duo14435
Raivio, M. & Raivio, J. 2020. Toipuva mieli. PS-Kustannus.
Toipumisorientaatio ry. https://toipumisorientaatio.fi/
THL. Positiivinen mielenterveys. Verkkosivusto. Saatavana: https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/positiivinen-mielenterveys