Feelix-vertaisryhmän muodostamiseen on useita eri vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto on koota ryhmä oman toiminnan piiristä. Lisäarvoa saa, jos ohjaajaverkostosta löytyy samanhenkinen ohjaaja, jonka kanssa voi vaihtaa ryhmiä. Tämän vaihdon hyötyjä voivat olla ryhmädynamiikan positiiviset muutokset ja se, että vanha rooli ei välttämättä kahlitse ryhmän jäseniä. Tyypillisimmin ohjaaja löytää ryhmäläiset omien kontaktiensa kautta. Pääasia on, että ohjaaja itse uskoo vertaisryhmän merkitykseen.
Ryhmää voi etsiä avoimella kutsulla tai mainoksella. Hyvä mainos innostaa liittymään mukaan ja antaa realistisen kuvan siitä, millaisesta ryhmästä on kyse. Kokemusten mukaan olisikin hyvä kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin asioihin:
- vetävä otsikko
- houkuttelevat kuvat
- ryhmän luottamuksellisuus
- tarkoitus
- sisältöesimerkki
- paikka ja aika.
Feelix-ryhmiä muodostaessa mainoksissa ja kutsuissa tulee olla mainittuna, että Feelix-ryhmätoiminta on kehitetty vuosina 2019–2022 Satakunnan ammattikorkeakoulun FEELIX: Tulevaisuuden työtaidot – Future work skills -hankkeessa, jossa rahoittajana toimi Euroopan sosiaalirahasto.
Toiminta tulisi budjetoida ja arvioida, paljonko tulee kuluja käytännössä. Lisäksi tärkeää ovat toimintaan varautuminen sekä hyväksyminen organisaatiossa sekä esihenkilöiden sitoutuminen etukäteiskeskusteluineen.
Ennen ryhmän kokoontumista on hyvä miettiä muutamia asioita etukäteen ja varata esimerkiksi tarvittavat tavarat ja materiaalit. Ostokset voidaan toteuttaa yhdessä ryhmän kanssa tai sovitusti ohjaaja voi tuoda tarjoilut budjetin puitteissa. Ohjaajan on hyvä varata aikaa myös ilmoittautumisten käsittelyyn ja muuhun yhteydenpitoon ryhmäläisten kanssa. Hyvänä yhteydenpitotapana Feelix-ryhmissä on todettu pikaviestipalvelut. Ryhmän ensimmäisellä kokoontumiskerralla on esimerkiksi perustettu WhatsApp-ryhmä.
Kokemusten mukaan paras osallistujamäärä on Feelix-ryhmissä ollut 4–6 nuorta. Pienissä ryhmissä kahdenkin osallistujan kokoontuessa voi toteutua vertaisuus, sen sijaan isommissa yli kuuden hengen ryhmissä vertaisuuden kokeminen voi olla hankalaa.
Ryhmä ilmiönä Feelixissä
Ryhmä koostuu vähintään kahdesta henkilöstä, jotka ovat tietoisia toisistaan ja siitä, että ovat tämän ryhmän jäseniä. He jakavat myös yhteisen tehtävän. Ryhmäyttäminen tarkoittaa prosessia, jossa on tärkeintä ryhmän jäsenten keskinäinen tunteminen, vuorovaikutus, luottamus ja viihtyminen. Ryhmäytyminen alkaa ryhmän jäsenten oppiessa tuntemaan toisensa mahdollisimman hyvin. Ei riitä, että oppii tuntemaan kanssaihmiset nimeltä. Ryhmän tiivistyminen vie aikaa, luottamuksellinen ilmapiirin ja suhtautumisen aikaansaaminen on avain todellisen yhteistoiminnan aikaansaamiseen.
Ohjaajan aloittaessa Feelix-ryhmätoiminnan, hän voi kaivata lisätietoa ryhmän muodostumisesta yleisesti.
Alussa on muodostusvaihe (forming), jolloin ryhmän jäsenet voivat olla hyvin tukeutuvia ohjaajaansa.
Ryhmäläisten käyttäytyminen on tässä vaiheessa varovaista. He etsivät paikkaansa ryhmässä ja saattavat olla epävarmoja, koska tilanne on heille uusi ja outo. Kukin pyrkii sopeutumaan tilanteeseen parhaansa mukaan.
Joskus tätä seuraa kuohuntavaihe (storming), jossa ryhmäläiset haluavat erottautua ryhmässä ja saattaa
esiintyä ristiriitatilanteita. Ohjaajan on hyvä varautua siihen, että tässä vaiheessa voi olla tyytymättömyyttä tai pettymystä ilmassa. Samalla kuitenkin ryhmän jäsenten rohkeus esittää omia mielipiteitään ja tarttua
toisten esittämiin ajatuksiin kasvaa.
Kolmantena vaiheena ryhmän muodostumisessa on sopimisvaihe (norming). Tässä vaiheessa ryhmän
jäsenet viimeistään hyväksyvät toistensa tavan olla ja ryhmähenki alkaa muotoutua. Syntyy yhteenkuuluvuuden tunne, jossa ryhmäläisten välinen erilaisuus koetaan hyvänä. Tämä on samalla vakiintumisvaihe. Ryhmäläiset siinä mielessä siirtävät painopisteensä pois yksilöllisyydestään, he kokevat kuuluvansa ryhmään ja toimivat sen mukaisesti. Tunne ryhmään kuulumisesta muodostuu. Porukkaan ja itselle sopivat viestintätyylit kehittyvät. Ne tuovat turvaa sosiaalisessa tilanteessa.
Neljättä vaihetta kutsutaan hyvin toimivan ryhmän vaiheeksi (performing). Ryhmä toimii tällöin kokonaisuutena ja osaa ratkaista mahdollisesti eteen tulevat ristiriitatilanteet. Energia voidaan suunnata
suoraan siihen, mihin halutaan. Osallistujien toiminta on joustavaa ja tarkoituksenmukaista. Jokaisen ryhmäläisen taitoja osataan arvostaa ja hyödyntää. Työskentely on vastuullista ja rakentavaa. Ryhmän ilmapiiriä kuvaa avoimuus, joustavuus, neuvokkuus ja ennen kaikkea toisten tukeminen. Osallistujat toimivat parhaimmillaan ryhmän hyväksi, yhteisvastuullisesti.
Lopetusvaiheessa (adjourning) ryhmäläiset hyvästelevät toisensa ja tunteet voivat vaihdella. Tämä on myös ohjaajan hyvä tiedostaa ja luoda osaltaan lopetuksesta kaunis.
Lähteet ja lisälukeminen:
Harjoituspankki. Nuorten akatemia. Pdf-dokumentti. Saatavissa: https://www.mahis.info/wp-content/uploads/2018/03/HARJOITUSPANKKI.pdf
Kaukkila, V. & Lehtonen, E. 2008. Ryhmästä enemmän. Käsikirja ryhmän ohjaajan taitoja tarvitsevalle. Mieli, Suomen Mielenterveys ry.
Mast. 2013. Ryhmäyttämisopas. Pdf-dokumentti. Saatavissa: http://www.koulutustakuu.fi/wp-content/uploads/2012/11/Ryhmayttamisopas.pdf
RyhmäRenki. Vinkkejä ja välineitä ryhmänohjaukseen. Verkkosivusto. Saatavissa: https://ryhmarenki.fi/tutustuminen-ryhmassa/
Ryhmäyttämisen tueksi. Verkkosivusto. Saatavissa: https://www.ryhmayttaminen.fi/linkit/
Suomen nuorisokeskukset ry. 2021. 15 harjoitusta ryhmäytymiseen. Julkaistu 28.6.2021. Verkkosivusto. Saatavissa: https://www.snk.fi/ajankohtaista/15-harjoitusta-ryhmaytymiseen/
Toimeksi.fi. Menetelmiä ryhmätoimintaan. Verkkojulkaisu. Saatavissa: https://www.toimeksi.fi/kansalais-ja-yhdistystoimijoille/ryhmatoiminta/menetelmia-ryhmatoimintaan/
Tämä elämä työkalupakki. 2020. Verkkosivusto. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 2020. Saatavissa: https://www.tamaelama.fi/ryhmaytyminen/
Vahvike. ryhmä- ja viriketoiminnan aineistopankki. Vanhustyön keskusliitto ry. Verkkosivusto. Saatavissa: https://www.vahvike.fi/fi/ryhman-ohjaaminen/tutustuminen