Ryhmän koko vaikuttaa ryhmädynamiikan syntyyn. Pienryhmissä yksilöillä on parempi mahdollisuus päästä helpommin esille. Feelix-ryhmissä ryhmäkoon on todettu olevan käytännössä toimiva silloin, kun ryhmässä on ollut 4–6 nuorta. Tällöin vertaistuki on ollut huipussaan. Pienessä ryhmässä on aina kuitenkin haavoittuvaisuuden riski olemassa mahdollisten poissaolojen tai keskeytyksien vuoksi. Tämä on ohjaajankin hyvä huomioida. Yhteisesti sovitut ryhmän pelisäännöt luovat yhteisöllisyyttä ja ryhmään kuuluvuutta sekä turvallisuuden tunnetta.
Ajalliset puitteet luovat ryhmätoiminnan keskeisimmät rajat. Vaikka Feelix-ryhmätoiminnassa ei olekaan varsinaisia tavoitteita, on hyvä rakentaa ryhmä siten, että ryhmään hakeutuvat kuitenkin tietävät sen aikataululliset toiminta-ajat. Tällaisia rajoja ovat esimerkiksi yksittäisten tapaamisten kesto, ajankohta, kokoontumisten tiheys ja ylipäätään kokoontumiskertojen määrä. Myös poissaoloista ja niiden ilmoittamiskäytännöistä on hyvä sopia yhdessä.
Ensimmäisellä kerralla ryhmät sopivat ajallisten puitteiden lisäksi myös yhdessä ryhmän toimintakäytänteistä, niin sanotuista ryhmän pelisäännöistä. Jokainen Feelix-ryhmä luo ryhmän omanlaiset pelisäännöt, jolloin ryhmäläisten on helppo sitoutua niiden noudattamiseen. Ryhmälle voidaan luoda myös yhtisesti sovittuja yhteydenpitokanavia, kuten esimerkiksi WhatsApp-ryhmä.
Yksittäisen ryhmäkerran rakenne muodostuu yleensä kolmesta vaiheesta. Nämä vaiheet ovat: aloitus, teeman käsittely tai valittu toiminta sekä ryhmäkerran päätös. Tapaamisten samanlaisen rungon noudattaminen luo ryhmään perusturvallisuutta ja jatkuvuuden tunnetta. Erityisen tärkeää ryhmäkerran rakenteen loogisuus on aloitusvaiheessa. Tällöin ryhmän ohjaajankin rooli korostuu.
Riippuen siitä, millaista kestoa yhdelle ryhmäkerralle on suunniteltu, on hyvä hahmottaa tapaamiskerran loogisuus myös ajallisesti. Ryhmän aloitukseen on hyvä varata aikaa ja tilaa vapaalle juttelulle sekä seurustelulle. Feelix-ryhmissä toimivana ovat olleet ryhmäkerran alussa tarjoilut ja yhteinen rupatteluhetki. Aloitukseen on hyvä varata vähintäänkin puolen tunnin mittainen aika. Ryhmä voidaan aloittaa myös lyhyellä keskittymisharjoituksella, jolloin samalla voidaan opetella hyödyntämään harjoitusta oman arjen hallintaan. Tämäntyyppisen harjoituksen tavoitteena on purkaa kuluneen viikon kokemuksia ja johdatella osallistujat ryhmätilanteeseen.
Varsinaiselle toiminnalle varataan tarpeeksi aikaa. Kokemus on osoittanut, että valitusta toiminnasta riippuen 1,5–2 tuntia on ollut sopiva aika, kolmekin tuntia on ollut vielä hyvä aika.
Toimintaa voidaan käynnistellä myös kahvituksien ja ruokatarjoilujen lomassa, jolloin ne voivat sopia hyvin esimerkiksi toiminnallisten tehtävien ja pelihetkien lomaan. Jokainen ryhmäkerta on hyvä myös päättää tietyin rutiinein. Päättämisen yhteydessä yleensä kootaan yhteen ryhmäkerran tunnelmia ja annetaan palautetta ryhmälle puolin ja toisin. Lopetusvaiheessa voidaan myös suunnitella seuraavaa kertaa mahdollisesti etukäteis- tai erikoisjärjestelyjenkin osalta. Esimerkiksi Feelix-ryhmissä onkiretket ovat olleet suosittuja, mutta ne vaativat myös ryhmäläisiltä pientä etukäteisvarautumista ja suunnittelua.
Mikro-ohjaaminen
Feelix-ryhmätoiminnassa puhutaan paljon mikro-ohjaamisesta. Ryhmissä ohjaajan pääasiallisin rooli on olla sivuosassa. Tavoite on, että Feelix-ryhmäläiset pääsevät puhumaan kulloinkin esillä olevista asioista keskenään. Ohjaaja voi mikro-ohjauksella huolehtia ryhmien etenemisestä. Mikro-ohjaamisessa ohjaaja pienin elein, ohjauksin ja keinoin luo turvallisuutta sekä luottamuksellisuutta ryhmään.
Feelix-ohjaajien päivässä Porissa 10.3.2022 pureuduttiin mikro-ohjaamisen saloihin porinaryhmien muodossa. Ryhmissä ohjaajat pääsivät miettimään, mitä mikro-ohjaaminen on käytännössä. Jokainen ryhmä koosti oman näkemyksensä mikro-ohjaamisesta ja ryhmien näkemykset purettiin porinoiden muodossa.
Mikro-ohjaamisen katsottiin olevan keskustelun etenemisen mahdollistaja sekä johdattelevan aiheen pariin. Tärkeäksi koettiin, että niin ohjaajan, kuin ryhmäläisenkin on ajoittain osattava poistua roolistaan. Miro-ohjaaminen luo näin ollen tasavertaisuutta ryhmän jäsenten keskinäiseen vuorovaikutukseen.
Porinaryhmissä pohdittiin myös sitä, että mikro-ohjaaminen luo asennetta tilanteisiin sekä antaa oppimiskokemuksen mahdollisuuksia kaikille. Mikro-ohjaamisella ohjataan yhteiseen päätöksentekoon sekä luodaan yhteisöllisyyden tunnetta. Jokaista kuunnellaan ja jokainen ryhmäläinen otetaan huomioon. Myös hiljaisemmille ryhmäläisille annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi omana itsenään, kaikki saa tilaa ja kaikkia maltetaan odottaa.
Mikro-ohjaamiseksi katsottiin porinaryhmissä myös se, että pienin elein ohjaajan läsnäolo tuo turvaa ryhmälle, vaikka ohjaaja ei varsinaisessa pääroolissa ryhmissä olekaan. Ohjaaja toimii kannustajana ja kaikkien huomioijana. Mikro-ohjaamiseen kuuluu myös tilanteen lukeminen ja vastuullisuus.
Porinaryhmissä painotettiin sitä, että mikro-ohjaaminen näkyy selvimmin yhteenkuuluvuuden ja ryhmän ME-hengen luomisessa. Mahdollistetaan vastavuoroisuus keskusteluissa, kuunnellaan ja ollaan aidosti läsnä.
Ryhmäporinoiden avainsanat mikro-ohjaamisessa:
- Mahdollistava
- Johdatteleva
- Kannustava
- Huomioiva
- Kuunteleva
- Läsnäoleva
- Yhteisöllisen tunteen luova.