FEELIX-hankkeen tiimi matkusti lokakuussa 2019 Ruotsin Karlskronaan benchmark-vierailulle Blekinge Kompetenscentrumiin. Blekinge Kompetenscentrum on Blekingenin seudun soveltavan kansallisen terveyden tutkimus- ja kehityskeskus, joka tekee yhteistyötä viiden Blekingenin kunnan kesken sekä kansallisten ja kansainvälisten yliopistojen kanssa.
Benchmark-vierailun tavoitteena oli tutustua erityisesti valmennustoimintaan sekä Mind the Gap -hankkeeseen sekä muuhun Blekinge Kompetenscentrumin toimintaan. Vierailu ajoitettiin niin, että parhaita vierailussa havaittuja ohjauskäytäntöjä voitiin myös soveltaa alkavien Feelix-ryhmien ohjauksessa.
Ensimmäisenä vierailupäivänä tutkimusjohtaja Danilo Garcia otti tiimin vastaan ja kuulimme Kompetenscentrumin toiminnan esittelyä (kts. tästä, linkistä aukeaa pdf-tiedosto) sekä hanke-esittelyjä.
Anthropedia-Hyvinvointivalmennus
Blekinge Kompetenscentrum on jo joitakin vuosia pohjannut asiakastyönsä amerikkalaiseen Anthropedia-hyvinvointivalmennukseen, anthropedia.org. Sen taustalla on ajatus ”Mielentilamme vaikuttaa kehoomme ja kehomme vaikuttaa mieleemme” ja tavoitteena edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää elintapojen ja stressin aiheuttamia sairauksia.
Hyvinvointivalmentajat kertoivat, miten tämä standardoitu valmennus etenee joka kerta saman kaavan mukaan. Tapaamisen alussa on aina jokin aktivoiva harjoitus, esimerkiksi jokin fyysinen aktiviteetti. Sen jälkeen valmentaja ja valmennettava katsovat yhdessä siihen kertaan suunniteltua valmennusvideota. Kehitysteemoista keskustellaan. Ohjelman mukaan tapaamisia on kerran viikossa puolen vuoden ajan.
Oli mielenkiintoista kuulla, miten Kompetenscentrumissa käytettiin sanamuotoa ”valmennuksella muutetaan persoonallisuutta”, kun Suomessa yleensä puhutaan vain edistymisestä. Joka tapauksessa tutkimustulosten valossa Anthropedia-hyvinvointivalmennus auttaa. Esimerkiksi jos valmennettavalla oli alkuun vahva tunne, että ”kaikki, mitä minulle tapahtuu, on muiden syy” tai ”aivan kaikki on pelkästään omaa syytäni”, nämä tuntemukset olivat merkittävästi lieventyneet puolivuotisen valmennusjakson jälkeen.
Mind the Gap -hanke
Mind the Gap -hankkeessa osalle nuorista tarjotaan erityisiä Hyvinvointi-SPAn hoitoja (näistä kerrotaan tuonnempana) ja osalle sen lisäksi Anthropedia-valmennusta. Tarkoitus on tutkia, kumpi on tehokkaampi. Kolmas vertailukohta on pelkkää Anthropedia-valmennusta saavat henkilöt.
Hankkeen taustalla on huoli siitä, että psyyken sairaudet ja toiminnanalenemat muodostavat esteen nuorten työelämään siirtymisessä. Tekemisen ja merkityksellisyyden puute kasvattaa riskiä sairastumiseen. Jotta tämä kierre katkeaisi, tarvitsee nuorten kanssa toimivien onnistua siinä, että tämä ”gap”, este, toimintarajoitteisten nuorten ympäriltä kaventuu.
Mind the Gap -hankkeessa kehitetään kykyä tukea nuoria heidän matkallaan kohti työmarkkinoita. Sen henkilökeskeiset menetelmät perustuvat eettiseen lähestymistapaan, jossa jokaista kohdellaan kunnioituksella, myötätunnolla ja arvokkaasti. Menetelmillä pyritään tasa-arvoiseen kumppanuuteen ja siihen, että toistemme tietoja, resursseja ja kykyjä kunnioitetaan ja niihin luotetaan.
Hyvinvointi-SPA
Hyvinvointi-SPA (Välbefinnande SPA) tarjoaa hyvinvointia keholle ja mielelle yksinkertaisten, rentouttavien aktiviteettien avulla. Näitä ovat esimerkiksi ioninen jalkakylpy, biopatja, Raikasta ilmaa -huone, lepotuoli, valohuone ja biopalaute-huone. Pääsimme testaamaan biopatjan lämmittävää ja rentouttavaa vaikutusta
Toiminta perustui ajattelutapaan, jossa ihminen on biopsykososiaalinen kokonaisuus. Tässä havaittiin yhteneväisyyksiä SAMKin SomeBody-menetelmään, jossa käsitellään pienryhmissä kehotietoisuuta ja kehossa tapahtuvien prosessien vaikutusta omaan toimintakykyyn.
Osallistujan keholle annettiin eri tavoin aistimuksia esim. lämmittävän BioMat-patjan avulla. Kehoaistimusten kautta henkilö rentoutuu ja tätä kautta myös stressi vähenee. Kehon välityksellä rentoutumista pidettiin erittäin tärkeänä mielen hyvinvoinnin tukena. Kun henkilö ja keho kokonaisuudessaan voi hyvin, voi paremmin tehdä omaa hyvinvointia ja elämänlaatua tukevia päätöksiä.
Vaikka kaikissa SPA-aktiviteeteissa sekä valmennuksessa osallistuja oli yksin, oli hänellä mahdollisuus kahvitella muiden kanssa ennen tai jälkeen aktiviteetin. Tämä sosiaalinen kanssakäyminen koettiin toiminnassa tärkeäksi.
Jo nyt on tutkimustuloksia 19–29-vuotiasita nuorista, jotka osallistuivat joko SPA-aktiviteetteihin tai sekä SPA-aktiviteetteihin ja hyvinvointivalmennukseen. Tutkimuksen perusteella pelkät rentoutumiseen johtavat SPA-aktiviteetit todettiin yllättäen yhtä hyväksi menetelmäksi tukemaan osallistujien hyvinvointia ja ”parantamaan” persoonallisuuden piirteitä kuin Anthropedia-hyvinvointivalmennuksen.
Hyvinvointi-SPA yhdistettynä Anthropedia-hyvinvointivalmennukseen oli vielä vaikuttavampaa, mikä on hyvä tieto. Tutkimuksesta julkaistaan tarkempia tuloksia myöhemmin.
Ruotsissa kuultu ja nähty kannustaa käyttämään jatkossakin ryhmätoiminnassa kehollisia harjoituksia. Esimerkiksi ryhmän aluksi voisi pitää aktivoivan harjoituksen ja vastaavasti ryhmän lopuksi rentoutusharjoituksen. Kehon ja mielen yhteys on tärkeä ymmärtää ja sen sekä rentoutumiskyvyn vaikutus kokonaishyvinvointiin voi olla merkittävää.
Kyllä kannatti
Oli hienoa tavata ja kuulla Blekinge Kompetenscecentrumin hyvinvointivalmentajia ja tutkijoita. Virallisen ja epävirallisen ohjelman puitteissa käytiin hyvää keskustelua ja mielenkiintoisten ajatusten vaihtoa. Isännät olivat kiinnostuneita Feelix-hankkeesta ja SAMKissa kehitetystä SomeBody-menetelmästä, jota myös on ajateltu käyttää Feelix-ryhmissä.
Benchmark-vierailun keskusteluissa nousi esiin monia kiinnostavia teemoja, johon Feelix-ryhmiä kehitettäessä on hyvä palata. Hyvät yhteydet on nyt luotu ja varmasti ollaan uudestaan taas yhteydessä.
Isäntinä Blekinge Kompetenscentrumin puolesta toimivat mm. Danilo Garcia, Erik Lindskär, Kristina Nordin, Björn Persson, Patricia Rosenberg, Asmir Saljunovic ja Caroline Somp.
Kirjoittajat: Susanna Valtanen, Anne Kärki, Kaarina Latostenmaa, Reetta-Kaisa Kuusiluoma